Hiljaiselon jälkeen...Meidän keittiö!

Täällä blogissa on ollut taas luvattoman hiljaista. On vaan jännää miten joskus elämään tulee niin paljon kerralla, ettei oikein meinaa tahdissa pysyä. Ihan kivoja juttuja onneksi, mutta jos kivoista jutuista pitää valita, menee vähän vaikeaksi... Olen elänyt vähän niinkuin usvassa, jossa kaikki ylimääräinen on jäänyt. Mutta nyt minusta tuntuu, että tuollaista elämää  on takana tarpeeksi ja huomenna, loman alkaessa, uusien tuulien puhaltaessa ja ja kaikki päätökset tehtynä on taas hyvä jatkaa matkaa!

 

Mutta:

 

Sain keittiöhaasteen Ailalta Mäntylästä ja tässä tulee keittiökuvapläjäys meiltä, tervetuloa!

 

 

Vuosi sitten syyslomalla teimme pienen keittiöremontin, jolloin keittiön kellertävät tapetit saivat lähteä. Seinät tasoitettiin ja maalattiin valkoisella ja tuo yksi seinänpätkä tapetoitiin. Uusimme tuolloin kylmälaitteet ja jouduimme purkamaan yhden kaapin pois uuden pakastimen tieltä. 

 

 

Joku tarkkasilmäinen huomaa, että sama hyasinttitapetti joka koristaa mökin aittaa, koristaa myös meidän keittiön seinää. Tapettia jäi aittaremontista juuri sopivasti tuon seinän verran jäljelle, niin pakkohan se oli hyödyntää... Ajattelin tapettia seinään laittaessani, että helppohan se on siitä kiskaista pois jos rupeaa vaaleanpunainen ärsyttämääm, mutta tykkään siitä kyllä edelleenkin. Ja saahan tällaisessa miesvaltaisessa talossa olla vähän vaaleanpunaistakin edes jossain... : )

 

 

Keittiön kaakelit olivat joskus tiilen oranssit (???!!!) mutta jokunen vuosi sitten maalasimme ne valkoisella kaakelimaalilla. Olin hieman epäileväinen kaakelimaalin suhteen, mutta on pakko sanoa että olen ollut tyytyväinen. Maali on pysynyt kaakelissa ja se on kestänyt hyvin puhdistamista . En kyllä mitään karhunkieltä ole käyttänyt, mutta normaaleilla sienillä ja luutuilla pyyhkimistä on pinta kestänyt hyvin.

 

 

Parhaita juttuja meidän keittiössä on melestäni:

Ikkunan edessä oleva työtaso, jossa on kiva leipoa ja jonka äärellä usein aamuisin juon aamukahvit...

Iso ruokapöytä, jossa on tilaa ja ja kun tulee vieraita, siihen saa vieläkin enemmän tilaa!!!

Se, että meidän pitkulaisessa keittiössä on kaikki tarpeellinen lähellä ja "ruokasali" on  vähän niinkuin erikseen.

Kodinhoitohuone on lähellä, kääntyy siis tuosta ylemmässä kuvassa pakastimen takaa vasemmalle.

 

Ja jotain kehittämistä vaatisi mikron alapuolelta jatkuva  työtaso joka jatkuu ja jatkuu kohti hyasinttia, näkyy parhaiten ylimmässä kuvassa. Vitriiniovien alle haluaisin jotakin, mutta kun en keksi mitä.... hyllyä, kaappia, tankoa?!  Saa ehdottaa jos jotakin tulee mieleen!!!

 

Pakko on laittaa lopuksi kuva keväältä 2005. Jääkaappi siis samalla paikalla. Olimme jo sopineet kaupat talosta ja olimme mukana kun kuntokartoitusta tehtiin. Edelliset asukkaat siis vielä asuivat  mutta sain heiltä luvan kuvata että pystyin vähän tuumailemaan verhoja yms.ennen muuttoa.  Kaakelit olivat siis oranssit ja seinät keltaiset...

Olen ihan tyytyväinen siihen mitä ollaan kuitenkin aika pienillä muutoksilla saatu aikaiseksi.

 

 

Tässä vielä yksi pieni yksityiskohta meihän jääkaapin ovesta....

 

 

Ihanaa lomaa lomailijoille, mukavaa viikonloppua kaikille!

Ja että voi elämässä saada uutta, pitää jotain vanhaa hyvästellä. Pitäkää peukkuja, että selviän huomisesta. Nenäliinat on pakattu.

 

Tulin vaan ihan pikaisesti kertomaan...

 

.... että olen iloinen meidän vanhasta, varastossa lojuneesta ruokapöydästä, joka sahan ja valkoisen maalin avulla muuttuikin meidän olohuoneen sohvapöydäksi...

 

 

... ja että olen iloinen mukavista kirpparilöydöistä, mitä tein tänään. Tämän päivän löytöjen top kolmeen pääsee tuo yläkuvassa oleva vaaleanpunainen maljakko...

 

... ja että olen vaan  niin äärettömän onnellinen eräästä hirmuisen kivasta asiasta, jonka kuulin viime viikolla!

Haaveet saattavat siis joskus toteutua...

: ) : ) : ) : ) : )

 

 

Huonekalushakin voittosiirto

 

 

  Meidän aitta on nyt mielestäni kalustettu. Viimeinen siirto tapahtui tässä "shakissa", kun olimme viikolopun vietossa saaressa ja veimme kotona ylimääräiseksi jääneen lipaston mökin aittaan.

 

 

 

Ja vaikka sanotaan, ettei mökille pitäisi haalia kodin ylimääräisiä kalusteita, tuo "ylimääräinen" lipasto on minusta tuonne juuri sopiva. Koska aitta ei ole suuren suuri, on hyvä että lipasto ei ole liian tilaa vievä. Kun nyt mietin kesällä tuunaamaani edellisen postauksen lipastoa tuohon, olisi se ollut aivan liian iso ainakin syvyydeltään. Joten on taas todettava että kannattais aina käyttää harkintaa... :) 

 

Arvatkaa vaan, miten ihana on illalla nukahtaa ja aamulla herätä näissä rakkaissa maisemissa!

 

 

 Keräsin pienen apulaisen kanssa puolukoita ihan mökin takaa. Pieni hetki noukittiin ja melkein kaksi litraa saatiin! I:lle kymmenen pistettä, oli ihan oikeasti tosi hyvä kerääjä! Nyt meillä on vispipuuro valmiina ja jos jaksan, teen vielä illalla piirakkaa.

 

 

 

Kyllä syksy on jo ihan oikeasti tullut. Lehdet kellastuu ja keli oli oikeastaan jo aika kylmää. Illalla lämmitettiin mökkiä ensimmäistä kertaa tänä syksynä pitämällä takassa tulta. Saunareissukin tehtiin pimeässä lyhtyjen valossa.  Kivaa oli illalla istua ja neuloa sukkaa, katsoa takkatulta ja polttaa kynttilöitä. Harmittaa vaan kun en ottanut yhtään kuvaa illalla, olin vissiin niin uppoutunut villasukan tekeleeseen...

 

 

 

 

 

 

 

 

Tuo Virkku Koukkusen kortti oli ihan pakko saada kun sen näin... Arvatkaa vaan miksi... : )

 

Kivaa tulevaa viikkoa kaikille! Toivotaan, että meille kaikille tapahtuisi mukavia asioita!

Romusta aarteeksi!

 

Saanko esitellä vihdoin ja viimein: meidän eteisen uusi lipasto! Mökillehän tämän piti alkuperäisen suunnitelman mukaan mennä, mutta suunnitelmat hieman muuttuivat vähän matkan varrella. Niinkuin aiemmin kirjoitin, romusta ja minusta tuli erottamattomat... : )!  Vähän pelattiin huonekalushakkia A:n kanssa, kokeiltiin, siirrettiin ja tyhjennettiin toinen lipasto lähtemään mökille. Ja näin on minusta kiva.

 

 

  Lipasto on ollut jo jonkin aikaa autotallissa valkoinen, mutta vetimien metsästäminen oli hankalin juttu tässä projektissa. Ylälaatikkojen vetimet on ihan rautakaupan tarjontaa ja nuo posliinivetimet ostin Indiskalta. Ylälaatikoihin oli pakko hankkia sellaiset vetimet, jotka peittävät avaimenreiät. Ja alalaatikoihin taas sitten sellaiset ei minusta oikein sopineet. Ja tietysti vaikutti myös se, että halusin ehdottomasti nuo posliiniset vetimet lipastoon : ) Olen nyt kuitenkin lopputulokseen tosi tyytyväinen.

 

 

 

 Kun lipasto oli jo paikoillaan ja ensimmäiset kuvat oli jo otettu, muistin uudet ihanat valopallot, jotka toin itselleni tuliaisena elokuun alun Helsingin reissulta. Valot on minusta peilin ympärillä kivan tunnelmalliset, varsinkin  kun illat alkavat jo vähän hämärtää! 

 

 

 

Mukavaa elokuun viimeistä viikkoa kaikille!

Valmis ja melkein valmis...

Minulla on ollut postauslistalla jo pitkään  juhannusruusumatto, jonka virkkasin jo loppukeväästä. Olohuone kaipasi harmaan tapetin seuraksi jotakin harmaata ja pienen tuumailun jälkeen tuumasta toimeen. Trikookuteet ostin jo lopettaneesta pienestä matonkudeliikkeestä. Ja sitten vaan virkkuukoukku heilumaan! Ensimmäiset kierrokset tuli ihan hetkessä, mutta täytyy myöntää, että viimeiset kierrokset oli aika pitkiä! Muokkasin ohjetta niin, että sain tehtyä matosta tarpeeksi leveän meidän sohvapöydän alle. Trikookuteesta tulee tietysti paksummat kerrokset ja kerrosia oli yhteensa 23. Maton halkaisija on 150 cm. Jätin matosta pois viimeiset "lenkkikierrokset", koska minusta tuollainen pelkistetympi versio matosta sopii meille paremmin.

 Ja sitten se melkein valmis... Maalasin loman loppumisen kunniaksi pari viikkoa sitten lipaston kolmanteen kertaan. Ensimmäisen kerroksen vetäisin pohjamaalilla ja seuraavat kaksi kerrosta tavallista kalustemaalia. Ja hyvälle vaikuttaa!!! Nyt tässä meinaa vaivata vähän sellainen aikapula: pari viikonloppua on hurahtanut ohi kivoissa merkeissä mutta tuunailuista kaukana ja töiden aloittaminen vie myöskin veronsa. Mutta: lipaston uudet nupit on ostettu ja kun vaan saisin porakoneen kaveriksi, saattaisi ehkä puolituntia mennä valmiin lipaston julistamiseen :) Sitä odotellessa!

Pitikö tuosta maksaa?

Elämäntotuuksia meidä J:n suusta:"Äiti, siis ootko tosissasi, maksoit tuosta romusta?

Mulle olis melkein pitäny maksaa, että olisin tuon ottanut!!!"

Juu, maksoin ja melkein hihkuin onnesta. Juuri tällaista projektia  minun kesä kaipasi.  Valkoista maalia pintaan niin uskon että meistä tulee tämän "romun" kanssa erottamattomat! Projekti etenee muiden projektien kanssa... Lipasto on jo hiottu,pohjamaalattu ja maalattu kertaalleen valkoisella. Vielä yksi kerros maalia ja sitten olisi valmista! Ostin lipaston mökin aittaan, mutta suunnitelmat voi matkan varrella muuttua... Katsotaan millainen huonekalujen siirto-operaatio tästä kehittyy : )

 

Vielä saman pojan suusta muutama päivä sitten: "Keräsin nää sulle kun arvasin että ilahdut ja halusin sua ilahduttaa. Ei niitä paljon ollu mutta keräsin kaikki mitä löysin!"

Ja minä olin niin ylpeä. Ja ilahduin kovasti kovasti. 

Pitkittyneen projektin päätösjuhla!

Onko kellään muulla kokemusta siitä, että jotkut projektit menevät tosi napakasti ihan valmiiksi asti, mutta sitten taas ne toiset... toteutus saattaa pysähtyä kummallisesti, vaikka alkuinnostus olisi ollut melkoinen. 

Nyt Muijan jälkeen päätin, ettei mitään uutta aloiteta ennenkuin se yksi tietty kesken jäänyt projekti on saatu valmiiksi. Joulukuussa aloitetun tunikan ajatuksena oli, että olisin saanut siitä kivan vaatteen joulun ajaksi esim lasten joulujuhliin. Idea tähän vaatteeseen lähti äitini eräästä kivasta pellavatunikasta. Vähän sitä tutkailin ja muistin samassa punaisen kirpparilta löytyneen pellavakankaan huutelevan komeron perältä. Muokkasin innoissani eräät tarkoitukseen sopivat kaavat, leikkasin ja... huomasinkin, että joulujuhlaan on etsittävä jotakin muuta päällepantavaa.

  

Mutta nyt heinäkuussa tunika on valmis! Vaikka yksi joulu on ohitettu, taitaa olla jo uusi tulossa! Nyt olen ainakin ajoissa valmiina seuraaviin pikkujouluihin : )Mustat isot napit on mummolta peritystä nappirasiasta ja kangas tosiaankin joku kirpparilöytö. Tykkään myös näin heinäkuussa!

Minulla on nyt ihan sellainen olo, että tekisi vaan koko ajan tehdä jotain kivoja ompelu-sisustus-tuunaus-projekteja. Ja mökillekin olis kiva mennä ja mansikoitakin haluaisin laittaa pakastimeen...

No, kiva kun näin lomalla voi tehdä sitä mikä tuntuu ihan parhaalle!

Vähän aikaa sitten tuntui parhaalle tehdä mansikka-valkosuklaakakkua ja oli muuten hyvää!

Mansikanmakuista viikonloppua kaikille! Toivotaan että aurinko paistaa!

Muija-kassi

Minulla on ollut oikeastaan koko kesän ajan sellainen kässälukko päällä. Olen käyttänyt vissiin kaiken luovuuteni pihalle ja mökille, mutta joka tapauksessa, neuleisiin en ole koskenut ja ompelukoneen ja saumurin kesälomakausi oli touko-kesäkuussa. Mutta nyt se lukko on ehkä aukeamassa. Varmaan tällä sateisella lomasäälläkin on oma osuutensa asiassa, mutta täällä on puikot kilisseet ja saumuri ja ompelukone surisseet yömyöhään! Ja valmistakin olen saanut aikaiseksi:

Tadaa, saanko esitellä tämän muijan Muija-kassi!

Kävimme pienimuotoisella kesälomareissulla Pohjanmaan tietääkseni suurimmassa ostosparatiisissa. Ja sieltä lähti mukaani, monen muun asian lisäksi, Muija-markiisia. Silloin joskus, kun Unikkokuosi oli minusta aivan ihanaa, minulla oli punaisesta Unikosta kassi. Kassi oli minusta oikein hyvänkokoinen ja kaiken puolin huippu. Kassi on kyllä minulla vieläkin, mutta nyt kaivelin sen esille ihan vain siksi että siitä saisin Muijaan vähän suuntia. Ja hups vaan, yötöiksi meni, mutta oli jokaisen unettoman hetken arvoinen!  Minulla on  vahva tunne, että tästä tulee suosikki, joka keikkuu olalla usein!

Eihän kesälomamatkaa voi tehdä niin ettei käy kesä kirppiksillä? Me ei ainakaan voitu. Tai ehkä A olisi voinut, mutta moinen kielteisyys olisi saattanut aiheuttaa kanssamatkustajien murinoita. Pysähdyttiin ehkä hieman onnekkaasti eräälle pienelle kesäkirppikselle, jossa käsittääkseni perikunta myi kaikkea maan ja taivaan väliltä. Tuolta kirpparilta tein kivoja pikkulöytöjä, mutta huippulöydöt oli minusta nämä kaksi ihanaa vanhaa purkkia jotka on minusta niin söpöjä että!  Sain ne vielä niin halvalla että melkein nolotti, kun mummolle kolikoita laskin.

Loma vielä jatkuu, ihanaa! Vaikka sataakin, on parasta, kun saa tehdä asioita ihan fiiliksen mukaan. Mennään möksälle jos huvittaa, ja jos ei huvita, ollaan kotona ja tehdään jotain muuta.  Mutta minun fiilis on nyt sellainen, että lähden lopettelemaan minun kakkos ompeluprojektiani...Kuvia siitä saattaa sateesta riippuen tulla nopeastikin!

Heinäkuuksi jo muuttui!

Täällä on vietelty ihania kesäisiä päiviä ja tämä blogi on elellyt hiljaiseloa. Kesäkuu meni nopsasti. Olin viikon kesäkuussa lomalla, mutta muuten olen sitten ollutkin töissä. Toki ollan vietetty mukavia kesäkuisia päiviä töistä ja koleista keleistä huolimatta! Mutta nyt minun lomaan olisi vain neljä päivää ja jospa ilmakin alkaisi siihen mennessä lämmetä!

Tässä kuvapläjäys meidän juhannuksesta ja joo, on siinä jokin juhanuksen jälkeen otettu kuvakin. Opettelin taas tuota kivaa kuvankäsittelyohjelmaa, pickmonkeytä, josta jo aiemmin mainitsin. Tuolla ohjelmalla on helppoa käsitellä kuvia ja tehdä tuollaisia kuvakollaasejakin.

Pionin ensimmäinen kukka avautuu varmasti muutaman päivän sisällä...

Pionin kukkiessa minä olen jo lomalla, jee!